Timo Kokon juhlapuhe

  

 

Puhe: EKL Mikkelin piiri 45 vuotta

aika: 24.8.2018

toiminnanjohtaja Timo Kokko

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

 

 

 

 

 

ARVOISA JUHLIVA YHDISTYS, HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Eräs liittomme tunnuksista kuuluu; Täyttä elämää hyvässä seurassa! Nyt juhliaan viettävä Mikkelin piiri jäsenyhdistyksineen on omalla toiminnallaan malliesimerkkinä tälle sanonnalle. Toimintanne on malliesimerkki siitä ennaltaehkäisevästä, henkisestä ja fyysisestä terveystoiminnasta, jota jäsenyhdistyksissämme tehdään ympäri Suomen.

 

Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenyhdistyksissä toimiikin monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuripuolen ryhmien vetäjinä! Tuoreen järjestökyselymme mukaan jäsenyhdistyksissämme tekee vapaaehtoistyötä 11 870 henkilöä ja he käyttävät aikaa toimintaansa yli 711 906 tuntia vuodessa. Todella hurjia lukuja! Mielestäni suomalainen yhteiskunta ei ole koskaan osannut arvostaa tätä eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi.

 

Kuntien ja järjestöjen järkevällä yhteistyöllä on mahdollista antaa monelle ihmiselle iloa elämään sekä parantaa olennaisesti heidän elämänlaatuaan.  Meillä on toimintaorganisaatiot valmiina. Tarvitaan vain oikeanlaista tukea, väline- ja materiaaliapua, koulutusta ja ennen kaikkea halua aitoon yhteistyöhön.

 

Toivoisin todella, että maamme kunnat sekä tulevaisuuden maakunnat yhä enenevässä määrin osaisivat antaa yhdistystemme työlle sille kuuluvan arvon, esimerkiksi ilmaisten toimitilojen ja toiminta-avustusten muodossa. Julkiset tilat on avattava järjestöjen käyttöön koko Suomessa. Ikääntyville tulee turvata tarvittavat kokoontumistilat mahdollisimman joustavasti ja edullisesti.

 

On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesti ja fyysisesti toimintakykyisinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Heille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin joukkoliikenteen kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Toimintakyvyn osalta elintärkeät liikuntapalvelut tulisi saada ilmaiseksi.

 

Kunnat eivät pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivia useita kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia vertaisohjaajia. He tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ikäihmisten henkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi.

 

Tapasimme yhdessä liiton puheenjohtaja Simo Paassillan kanssa Kuntaliiton johdon 28. kesäkuuta. Tuossa palaverissa vetosimme Kuntaliittoon, että se lähettäisi kunnille viestin, jossa painotetaan eläkkeensaajajärjestöjen tekemän vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, että kunnat edistäisivät niiden toimintaedellytyksiä taloudellisesti sekä tarjoamalla toiminnassa tarvittavat tilat joustavasti ja maksutta tämän tärkeän kansalaistoiminnan käyttöön.

 

Lisäksi esitimme, että maan hallituksen hallitusohjelmassa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi nostetun digitalisaation edistämiseksi kaikissa kunnissa tarjottaisiin ikääntyneille kuntalaisille tietotekniikkaopastusta ja tähän varattaisiin niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. Vapaaehtoiset eivät yksin voi olla vastuussa verkkopalveluiden ja niissä tarvittavien välineiden opastamisessa.

 

Hyvät ystävät

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi keväällä tutkimuksen, jossa selvitettiin 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia.

 

Tulosten mukaan useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Lisäksi useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua ja lähes viidennes ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa. 

 

Valtaosa ikääntyneistä ilmoitti tarvinneensa terveyskeskuslääkärin palveluita viimeisen vuoden aikana. Eniten palveluita tarvitsivat juuri pienituloisimmat. THL:n mukaan tätä selittävät osin sosioekonomiset terveyseromme. Pienituloisuuteen liittyy ikääntyneillä, kuten kaikilla muillakin, keskimääräistä heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky sekä suurempi sairastuvuus. 

 

Pienituloiset ikääntyneet, erityisesti toimeentulotukea hakeneet, jättävät muita useammin menemättä lääkäriin rahan puutteen vuoksi. Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa, ja niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä vähänkin pärjää. Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan. 

 

Selvityksen mukaan lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista hieman useampi kuin joka kymmenes. 


Taustalla on paitsi pienituloisten suurempi sairastuvuus, myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät yksin suurituloisia huomattavasti useammin, jolloin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heikentyessä. 

 

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ihmiset voisivat asua kotonaan entistä pidempään.  Tämä, jos mikä edellyttää sitä, että kotihoidon on toimittava moitteettomasti ja näin ei valitettavasti tapahdu läheskään kaikkialla maassamme. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu.

 

Arvon juhlaväki

 

Kuluneella hallituskaudella on sosiaaliturvaamme kohdistettu lukuisia säästötoimia. Näiden toimien kohteena ovat usein olleet yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevat. Nykyisen hallituksen aikana tehdyt muutokset ovat kiistatta ja tutkitusti heikentäneet pienituloisten asemaa.

 

Pari viikkoa sitten esitelty tämän hallituskauden viimeinen valtiovarainministeriön budjettiesitys ensi vuodelle osoitti taas, ettei hallitukselta juurikaan tipu ymmärrystä maamme vähävaraisille ja heikko-osaisille. Koko kauden harjoitettu linja, jossa leikkaukset on kohdistettu yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin, on ollut käsittämätöntä ja karmeaa katseltavaa. Etenkin, kun ennen viime eduskuntavaaleja annettiin lupauksia, ettei opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden tuensaajien euroista leikata.

 

Eläkkeensaajien Keskusliitto ihmettelee hallituksen välinpitämättömyyttä eläkkeensaajia kohtaan. Nyt luvattu takuueläkkeeseen suunnattu noin 9 euron kuukausikorotus, joka koskettaa reilua 100 000 henkeä, on mitätön toimi koko hallituskaudella tehtyjen säästötoimien sekä indeksien leikkausten ja jäädytysten rinnalla.  

 

Kansaneläkeindeksin jäädytys on jatkumassa myös vuonna 2019 ja vain toimeentulotuki olisi jäädytyksen ulkopuolella. Esimerkiksi yksin asuvan täysi kansaneläke on vuonna 2019 noin 630 euroa kuukaudessa, kun se ilman leikkauksia olisi noin 655 euroa. Samaan aikaan on tällä hallituskaudella työn verotusta kevennetty noin 1,3 miljardilla eurolla!! Sinne on siis rahaa riittänyt, muttei kaikkein heikoimmassa asemassa oleville! Tämä, jos mikä on hallituksen linjaama epäoikeudenmukainen poliittinen arvovalinta, josta heikko-osaiset ovat saaneet kärsiä.

 

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen, vuonna 2015, liittomme varoitti tehtyjen säästöpäätösten ja suunnitelmien vaikutuksista heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiimme. Kaikki sen jälkeen tehdyt tutkimukset ja selvitykset ovat vain vahvistaneet tuolloin esittämiämme huolia. Hallitus ei ole koko kautensa aikana näitä tietoja kuunnellut.

 

Leikkausten perusteena ja oikeutuksena on käytetty valtion talouden heikkoa tilannetta ja näkymää. Nyt, kun tuo näkymä on muuttunut ja talous kääntynyt kasvuun, olisi kohtuullista, että siitä pääsisivät osalliseksi myös ne, joilta on suhteessa viety eniten.

 

Olisi enemmän kuin toivottavaa, että hallitus omassa budjettiriihessään 28.–29. elokuuta kompensoisi edes vuoden vaihteessa tehdyt perusturvan indeksijäädytykset ja luopuisi ensi vuodelle suunnitellusta indeksijäädytyksestä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan tällä olisi hintalappuna noin 200 miljoonaa euroa.

 

Julkisuudessa olleiden puheiden mukaan tuosta riihestä on odotettavissa 200–300 miljoonan euron tuloveron kevennykset, jotka rahoitettaisiin korottamalla ympäristö- ja haittaveroja. Kyseiset verot iskevät nekin suhteellisesti eniten köyhimpiin, koska verot tietysti siirtyvät välttämättömyystuotteiden hintoihin.

 

Nyt, jos koskaan tarvitaan maahamme EKL:n vaatima toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys käännetään laskuun. Hädässä olevien eläkkeensaajiemme tilannetta pitää lähteä ratkomaan kansaneläkkeen tasoa reilusti korottamalla. Se helpottaisi myös niiden pientä työeläkettä saavien taloudellista tilannetta, joille on eläkkeensä päälle myös kansaneläkettä maksussa. Toimenpideohjelman kirjaaminen seuraavaan, ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiseen, hallitusohjelmaan on liittomme kärkitavoitteita.
 

Rakkaat ystävät

 

Jäsenyhdistyksemme ovat upporikkaita, vaikka ne eivät rahassa kylvekään. Sitä rikkautta, joka toiminnastamme kumpuaa, ei nimittäin rahassa voi mitata eikä se näy tilinpäätöksissä. Rikkautemme on yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen iloa ja toisista huolehtimista. Se on sitä kuuluisaa sosiaalista pääomaa. Voimia teille, hyvät puuhanaiset ja -miehet, tekemässänne erittäin arvokkaassa järjestötyössä Eläkkeensaajien jäsenten hyväksi.

 

Lopuksi haluan toivottaa nyt juhliaan viettävälle Mikkelin piirille ja koko sen jäsenistölle onnea juhlapäivänne johdosta ja samalla kiitän teitä hyvästä yhteistyöstä EKL:n kanssa. Myötätuulta ja -puhuria toiminnallenne ja tuokoon se toiminta paljon uusia ja aktiivisia jäseniä joukkoonne. Teille kaikille, arvoisa juhlaväki, haluan toivottaa hyvää, tervettä ja menestyksekästä loppuvuotta sekä aina parempaa tulevaisuutta.

 

Koetetaan pitää toisistamme huolta.