Juhlakronikka

JOROISTEN ELÄKKEENSAAJAT RY

30 -V JUHLIEN KRONIKKA

JUHLAPÄIVÄNÄ 22.11.2008

Astuessani Urheilutalon ulko-ovesta sisään tunsin ilmassa olevan suuren juhlan tunnun. Aulan pöyt­dissä loistivat tuikut, metsän tuoksuiset katajat ja mustikanvarvut tuoksuivat maljakoissa.

Kysyin koristeista; kuka ne on tuonut? Joku vastasi : Aaro ja Martta, sekä jatkoi, Aaron oli tehnyt mieli lähteä Martan kanssa mehtää kutjoomaa. Tuliaiseks toivat pöytäkoristeet.

Siirryin sitten keittiöön. Siellä käv kuhina ku muurahaispesälä, ihana ruuantuoksu leijui ilemassa ja ahasta ol ku pielavein kirkossa. Kuulin jottai mainintoo juhlavuatteissa kulukemisesta, en sitä mi­tenkää noteerana, mutta vähä arastellen poestun, ajattelin että tämmöset ”löperöise lotat” ei tiälä pärjees. Vilikasin vielä kahvitiski puolta, kaaniita paakkelsia ol tiskilä pilivin pimmein. Niitä ihaste­lin koristelun takia.Sinikka sano: minä, minä ne piipersin. Marjatta yritti pittee ommoo puoltaa, mutta Sinikka sano kolomanne kerra, että MINÄ, nipisti suutaa ja huitas käellää ja sillä asia tul sele­väks, että kuka piperti.

Kävin vielä salissa kahtomassa minkälaese kukkalaettee Raela ol tehny puhujapönttöö. Kyllähä sitä tilatessa ol puhetta, että onko meilä symbolista kukkoo, sanon, että punane ruusu ja laeta jottae alas­päe valuvata vihreetä pöntö maha piäle. Kyllä ol kaanis laete.Pöntö mahale ol teipattu niisanottu loko, josta jokkaine juhlija voe varmistoo mistä juhlista on kyse. Repe ol järjestelly hyvät tilat oh­jelma suorittajile.

Sittealakokii kello olla ½ 11. Aattelin maestoo keittoo. Sitä saekii ite olla kaahavarressa ja ottoo omatunno mukkaa. Sinikka kyllä neuv, että ota pottua enemmä, nii ei keitto läeky. Otin kuitennii lientä, ku en tykkee paljoista potuista. Enkä läekyttänä makoisoo keittoo.

Ruokakaver Toini sano syötyää, että eiköhä lähetä jonnii istumaa ja kahtelemmaa tuttuja. Istutin Toeni Erki vieree ja pyysin ihten vieree Ollia turvaksen. Kyllähä se ensi empi, mutta tul kohteliaana miehenä kuitennii.Siinä istuttii iha juhlasali ove vieressä. Näin ku Antti ja Seija män sissää onnitte­luja vastaanottamaa. Aaro seiso saliovela paper ja kynä käessä ja laski vuorolista mukkaa onnitteli­joita sallii. Jono siinä aolassa uottajila kihis ja kuhis, ylettye uloko-ove puolvällii. Ruokailijoita ol aalan pöyvät täänä ja lissee lappas vieraita ovesta. 

Kello lähen kahtatoesta, Timo lähti tervehtimispaekaltaa salia kohti, kuhtu vieraita mukanaa. Myö muut juhlijat perässä.

JUHLAT ALAKOVAT TERVEHDYSSANOLA

Meijä Antti Puhheejohtaja toevotti juhlijat tervetulleeks kaaniila sanoila, nii ku maijäEntti vua ossoo. Kiitti yhteistyökumppaneita ja ol huolissaa kunta-avu niukkuuvesta.

LAALUA SEORAAVAKS ESITTI TARJA SÄESTÄJÄSÄ KANSA

Laalo, että: Vaihtuvat laalut, vuosien mennen, toistamme ymmrtäkää.

Tippa tul silemää esitystä kuunnellessa. 

TERVEHTYKSET OL SEURAAVANA 

Kunna tervehykse toi Teppo. Puhu Entisistä hyvistä ajoista ja sanoi jottai tunnin myöhässä olosta. En oekee piässy kärryle, että olko se juhla vai itekkö se ol jossai asiassa myöhässä. 

Seurakunnan tervehdyksen toi kirkkoherra Ari Pelkonen. Hän luovutti juhlijoille seurakunnan viirin. Muisteli meidän kerhossa käyntiään. Onnitteli juhlivoo järjestö' kauniin sanoin. ”Kyllä siinä miehessä silimä leppee” tuumas Laura jo kerovierailu jäläkeen.

LASTEN TANSSIESITYS pelmahti käyntiin seuraavaksi Minna Kauhanen-Castron vetämänä .Sitä liikunnan riemua oli ilo katella. Siinä mentiin quickstepit sun muut tanssit vaahilla. Parikymmentä pienempöö ja toisessa vuorossa ryhmä vähän varttuneempoo lasta.

JUHLAPUHEEN PITI EKL:N PJ järjestöneuvos Hilkka Häkkilä valottaen liiton toemintoo ja onnittel järjestöömme. 

VARKAUDEN TANHUUJAT TANSSAHTELI suraavaksi musiikin tahdittamana estradille. Taitavat esiintyjät vetivät yleisön mukaansa. Tömisteltiin ja annettiin tahtia taputtamalla. Seurasin syrjäsilemällä vieraitamme Armasta ja Pekkaa, näytti vähän siltä, että sanoivat toisilleen, että eiköhän aakasta rinnustimet ja lähetä mukkaa.

RUNONLAUSUJAN Antti ol suana tuttavuuven kaapala Varkaudesta Lauri Andersinin.

Olhahuluvattoma hyvä laasuja, näöttelijä samala.

TARJA LAALO vielä uuvestaa.

ANSIO- JA TUNNUSTUSMERKKIEN JAKO SEURASI

Seremonian veti EKL:n Mikkelin piirin ja meijän yhistyksen puhheejohtajat. Antti huutel mikkiisä mitalistit rivvii. Rivi poloveil kiemuraisena ku jokkaine oes tahtona olla takimaisena. Se valokeilassa olo on nii vaekeeta. Merkityks tul kuitennii kaekki, valokuvvooja sae kuvat ja Eeva kiitti kaekkii puolesta.

TANHUUJAT ESIINTYIVÄT UUVESTAA

Sen jäläkee huomasin, että Toini käv supattamassa Anti korvaa jottae.

Sitte Antti kuulutti, ett- ohjelmaa tul ohjelmanmuutos. Mitalistit pyyvetää takasi estraatile, ruusut jäe antamata. Ne on tuossa pijaano takana piilossa

Tehtii tuas samallaene kiemuraine rivi ja ruusut käessä oltii tuas kuvassa.

LOPPULAALUKS LAALETTII JOROSTE LAALU

Seoroovaks siivottii talakoola jäläkemme. Puitii juhloomme, oltii yksmielisiä ja tyytyväesiä monesta asiasta. Esmerkiks siitä, että ostettii ohjelmoo, jotta kaekki jäsenet saevat kahtoo ja naattia juhlaohjelmasta. Keittiössä kyllä joku päevysti ja Antti ol juontohommissa ja hyvi juontikii. Nii, että kyllä myö osataa juhlat järjestööö. Annettii arvosanaks 10-. Se miinus tul ruusui unohtamisesta.

Kyllähän tämä vaekuttaa ihtesä kehumiselta, toesaalta tulloo mielee se entine tyttö, joka sano: Ite oun ihteen kiittänä ja kiitoksessa oun pysynä!

Kronikan = aikakirjan kokosi Mirkku

Aaro Aaro Pesonen

Martta Martta-Liisa Pesonen

Sinikka Sinikka Puttonen

Marjatta Marjatta Lyytinen

Raela Raila Lahti

Repe Reijo Tarvainen

Toini, Toeni Toini Silmäri

Tarja Tarja Suomela

Erkki Erkki Lahti

Olli Olavi Kaukonen

Antti (Puheenjohtaja) Antti Miettinen

Seija Seija Suomalainen

Timo Timo Tenhunen

Teppo Teuvo Tyrväinen

Armas Armas Komi

Pekka Pekka Lyytinen

Eeva Eeva Savolainen

Mirkku Mirjam Vammelvirta